Kasvuhakkeroinnissa painotetaan skaalautuvien (markkinointi)toimenpiteiden hyödyntämistä, joiden avulla tähdätään yrityksen kasvuun. Käytännössä tällä tarkoitetaan lähinnä digitaalista markkinointia, jossa keskitytään rohkeasti kokeilemaan ja mittaamaan erilaisten toimenpiteiden tehokkuuksia. Kasvuhakkeroijalle on arkipäivää A/B-testaus, web-analytiikka, hakukoneoptimointi ja "paid acquisition". Eri toimenpiteiden tehokkuuksia arvioidaan datan perusteella eikä luoteta vain mututuntumaan. Brändäämisen ja brändin tärkeyttä ei vähätellä, mutta etenkin yrityksen alkuvaiheissa nähdään asiakkaiden määrän kasvu tärkeimpänä tavoitteena. Brändäykseen voidaan keskittyä paremmin kun yritys on vähän vakiinnuttanut asemaansa markkinoilla.
Jotta asiat ei olisi liian yksinkertaisia, niin growth hackingia ei voida yleistää vaan "kasvumarkkinoinniksi" tai uusasiakashankinnaksi. Kuten muillakin markkinoinnin trendeillä, niin tälläkin tarkoitetaan hyvin kokonaisvaltaista näkemystä. Growth hacking on mukana mm. jo tuotteen suunnittelussa ja testaamassa sekä varmistamassa, että tuote on siinä kunnossa, että sen voi julkaista markkinoille. Kasvuhakkeroinnissa otetaan huomioon, miten hyvin yritys pystyy säilyttämään asiakkaat. Jos yritys ei pysty säilyttämään asiakkaita, niin uusasiakashankintakin on melko turhaa. Tai lähinnä yhtä järkevää kuin veden lisääminen ämpäriin, joka on täynnä reikiä. Aluksi pitää siis saada tuote tai palvelu siihen kuntoon, että se saa säilytettyä asiakkaat, jonka jälkeen pystytään kannattavasti ja nopeammin lisäämään asiakkaiden määrää. 