Sanomalehdet / mediatalot hukassa

Muutosta sanomalehtien liikemalleissa on ennustettu jo pitkään, mutta nyt se on oikeasti toteutumassa. Suuret ja erittäin byrokraattiset yritykset ovatkin hätää kärsimässä maailman digitalisoitumisen ja Internetin luomien haasteiden myötä. Monetkaan yritykset eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä ja mihin suuntaan mennä. Viime aikoina olemme kuulleet uutisia lehtien lopettamisista ja yt-neuvotteluista. Jopa lievää paniikkia on havaittavissa yrityksissä, että mitä pitäisi tehdä ja miten yritykset saavat sijoittajat ja omistajat tyytyväisiksi. Etenkin kun omistajat ovat tottuneet, että media-alalla tehdään isoja voittoja.

Tuleva muutos ei ole nopea, mutta se tulee muuttamaan melko perusteellisesti media-alan liiketoimintamalleja ja toimintatapoja. Tähän asti ala on toiminut pääosin mainoksista tulevilla rahoilla ja hyvin pieni osa on kerätty itse lehtien lukijoilta. Samaa liiketoimintamallia on myös toteutettu yritysten nettisivuilla, mainospaikkojen hinnat ovat pääosin muodostuneet kävijöiden määrästä. Tämä on ollut omiaan toteuttamaan kustannustehokasta ajattelua. Pääasiaksi ovat muodostuneet uutisten määrä, nopeus ja houkuttelevan kuuloiset otsikot.

Enää ei voi puhua journalisteista, monissakaan yrityksissä. Pääosin mediataloissa toimii kääntäjiä, jotka kääntävät ulkomaalaisissa lehdissä olleet uutiset ja keksivät uutiselle todella houkuttelevan otsikon. Jatkuvan kiireen ja kustannustehokkuuden vuoksi, journalistit eivät ehdi enää tarkastamaan juttujen lähteitä tai niiden todenmukaisuutta. Oikeastaan toivotaankin, että joku ulkomaalainen lehti kirjoittaa jonkun kirjoituksen, joka perustuu täysiin huhuihin, tällöin journalisti voi tehdä tästä uutisen ja lähteeksi ilmoittaa tämän ulkomaalaisen lehden nimen (yleensä ei edes linkitetä alkuperäistä uutista lähteeksi). Tämän jälkeen uutiseen keksitään mahdollisimman raflaava otsikko, joka saa ihmiset lukemaan uutisen ja keräämään klikkauksia esimerkiksi ampparit.com – palvelusta. Nämä taas kerryttävät kävijöiden määrää sivuilla, jonka avulla voi perustella mainostajille mainospaikan hintaa ja tehokkuutta.

Tässä kohtaa yritykset kuitenkin ampuvat itseään jalkaan. Monet kuluttajat menettävät luoton kyseisiä lehtiä kohtaan, eikä halua enää ostaa lehtiä, näiden juttujen alhaisten tason takia. Netti on mahdollistanut kansainvälisen jakelukanavan ja englannin kielen taidon yleistymisen myötä suomalaiset kuluttajat menevätkin helpommin lukemaan laadukkaampia ulkomaalaisia lehtiä, jossa edes jutut kirjoitetaan itse, eikä suoraan kopioida. Tähän kun vielä lisätään se, että kuka vaan voi ruveta esimerkiksi bloggaamaan ja kirjoittamaan hyviä kirjoituksia, joista lukijoiden ei tarvitse maksaa. Eli kotimaiset mediayhtiöt ovat menettämässä suomalaiset lukijat (ainakin osan niistä).

Viime vuosien aikana, markkinoijat ovat myös viimein löytäneet Internetin ja tämä tulee keräämään tulevaisuudessa yhä enemmän osan markkinoijien rahoista. Samalla lehdet ovat menettämässä näitä mainosrahoja. Vaikka mainostajat ovat siirtämässä enemmän markkinointibudjetistaan Internettiin, niin samalla yhä useampi yritys ja markkinoija on ymmärtämässä, että kuluttajien keskeyttäminen perinteisten bannerimainosten avulla ei toimi enää, niin hyvin kuin joskus aikaisemmin. Kuluttajien tavoittamiseen ja vakuuttamiseen vaaditaan, siis entistä parempaa markkinointia. Eli tulevaisuudessa, vaikka markkinoijat ovat siirtämässä rahojaan yhä enempään Internettiin, niin silti he tulevat vähentämään rahojaan bannerimainonnasta, joiden avulla mediatalot tällä hetkellä keräävät mainostuloja. Eli täältäkään mediayhtiöt eivät tule enää saamaan rahojaan niin helposti.

Mediataloista on tultava entistä nöyrempiä ja keskityttävä entistä parempaan journalismiin.

Nöyryydellä tarkoitan sitä, että hyväksytään, että maailma muuttuu ja niin on mediatalojenkin muututtava. Tähän asti he ovat vain nauraneet, että perinteisiä lehdet ja sanomalehdet eivät tule vielä kymmeniin vuosiin häviämään ja kääntäneet selkänsä samalla kunnollisille digitaalisille mahdollisuuksille. Jos Internettiä on päätetty jotenkin hyödyntää, niin se on pääosin tapahtunut pienen työpanoksen turvin, eikä ole haluttu perehtyä, että minkälaiset toimintamallit voisivat paremmin toimia Internetissä, vaan on tyydytty samaan vanhaan mainosrahoitteiseen malliin. Sen sijaan on lähdettävä avoimin mielin tutkimaan tulevaisuutta ja tämän mahdollisuuksia. Kun uusia teknologioita lähdetään sitten hyödyntämään, niin on myös muistettava kuluttajat ja, miten tämä auttaa heitä. Eikä vain tyydytä siihen, että voidaan kehua, että on meilläkin iPad ja iPhone sovellus vaikka ne ovatkin todellisuudessa kauheita, eikä kukaan juuri käytä niitä.

Paremmalla journalismilla tarkoitan sitä, että ihmiset haluavat lukea kunnon juttuja, ja ovat tarvittaessa valmiita jopa maksamaan näistä. Mutta jos suurin osa jutuista on nopeasti kopioitu vain muista lehdistä ja ne ovat heikkotasoisia, niin silloin kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan näistä, ja miksi olisivat?

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kirjoitus on täysin oma mielipiteeni ja pieni avautuminen nykyisestä tilanteesta. Itse pidän lukemisesta ja seuraan uutisia erittäin paljon, mutta viime aikoina olen menettänyt luoton hyvin moneen lehteen, lehtien internet-sivuilla tapahtuvan journalismin tasosta johtuen. Tämän myötä olen myös itselleni luvannut, että en tule pitkään aikaan maksamaan, mitään näiden lehtien tilauksesta tai uutisten lukemisesta. 

Vaikka minulle tulee kotiini sanomalehti, niin silti luen suurimman osan uutisista Internetistä, enkä välttämättä lue enää edes sanomalehteä. Uutisten lukeminen kännykän avulla työmatkalla tai koulumatkalla on minulle vain niin paljon nopeampaa ja kätevämpää. Tiedän myös, että edustan pientä osaa suomalaisista, eli suurin osa lukee vielä uutisia ja lehtiä hyvin perinteisesti, mutta samalla varoitan, että mediatalojen ei kannata unohtaa meitä. Hyvänä  suomalaisena poikkeuksena haluan mainita Helsingin Sanomat ja heidän iPad -sovelluksen ja Kuukausiliitteen. Mutta haluan muistuttaa myös, että on niitä muitakin alustoja olemassa kuin vain iOS.