Mistä tiedät onko sisältösi hyvää?


Hyvän sisällön luominen on nykyään markkinoijien yksi suurimmista haasteista. Sisällön tärkein tarkoitus on hyödyttää yritystä ja saada aikaiseksi myyntiä tai ainakin olla avustamassa siinä. Nykyään markkinoinnin siirryttyä yhä enemmän outbound-markkinoinnista inbound-markkinointiin on tärkeää luoda sisältöä, jota asiakkaat haluavat jakaa myös eteenpäin, esimerkiksi sosiaaliseen mediaan. Tietysti tärkeää on myös luoda sisältöä, jota hakukoneet arvostavat. Onneksi nykyään nämä kulkevat nykyään yhä enemmän käsi kädessä. Etenkin Googlen uusimmat Panda-päivitykset hakualgoritmeihin ovat auttaneet asiaa. Odotettavissa on myös, että Googlen hakusijoituksiin tulee yhä enemmän vaikuttamaan, miten sisältöä jaetaan sosiaalisessa mediassa. Tämä on jo nyt havaittavissa, mutta tulee tulevaisuudessa näyttämään hyvin todennäkösiesti vielä suurempaa roolia.

Minkälaista on sitten hyvä sisältöä? Google on julkaissut blogissaan oman listan kysymyksistä, mitä he käyttävät pohjana kun he tekevät algoritmejä, joiden perusteella he yrittävät määritellä mikä on hyvää sisältöä. Nämä toimivat hakukoneeseen, mutta mitään tietoa ei silti ole, että pitävätkö asiakkaat tätä hyvänä sisältönä. Tätä asiaa voidaan kysyä asiakkailta/Internet-sivujen vierailijoilta erilaisten kyselyiden avulla, mutta siitä on myös saatavilla vihjeitä erilaisten mittareiden myötä.

Jos hyödynnät web-analytiikkaa, pystyt selvittämään kuinka kauan Internet-sivustosi vierailija viihtyy sivustolla ja tietyllä sivulla. Tästä voit vetää pieniä johtopäätöksiä, että kuinka mielenkiintoista sisältösi on. Toinen hyvä tarkkailukohde on välitön poistumisprosentti (bounce rate), eli prosenttiosuus kävijöistä, jotka poistuvat sivulta ilman, että jatkaisivat sivustolla selaamista/siirtyisivät toiselle sivuston sivulle.

Jos sivun välitön poistumisprosentti ja sivustolla vietetty aika ovat alhaisia, voit olla varma siitä, että sisältösi ole hyvää, koska kävijöitäsi se ei ainakaan kiinnosta. Tietysti voi myös olla mahdollista, että sivuillasi käy ”vääriä” kävijöitä, jotka hakevat sivustolta jotain muuta, mitä sivustosi ei tarjoa, mutta en ole vielä nähnyt tämänlaista tilanneta. Tällaisessa tilanteessa kannattaa harkita tarkkaan minkä takia ja mitä kautta kävijät ovat sivustolle tulleet ja miettiä mikä on mennyt vikaan.
Tosin blogit ovat pieni poikkeus tässä, koska yleensä niissä luetaan vain yksi teksti ja poistutaan sen jälkeen sivulta ilman muita sivuston sivujen katseluita. Näissä tapauksissa bounce rate on korkea ja aikaakaan ei saada mitattua. Parempia blogien sisällön mittareita on kommenttien määrä, rss-syötteen tilaajien määrä, miten paljon blogia levitetään sosiaalisessa mediassa ja kuinka monet muut sivustot linkittävät blogiisi.

Näiden tietojen avulla pystyt tarkkailemaan vain mitä sivustollasi tapahtuu, etkä tiedä jaetaanko sivujasi sosiaaliseen mediaan ja mitä sivuja. Liikenteen lähteistä näet, että mistä sosiaalisesta mediasta saat kävijöitä ja tämän perusteella voit päätellä, että sivuasi on todennäköisesti jaettu siellä eteenpäin. Web-analytiikka työkalut kehittyvät koko ajan ja erityisesti Google Analytics on viime aikoina kehittynyt paljon myös seuraamaan mitä ”sosiaalisia toimintoja” eri sivut saavat aikaiseksi, eli miten niitä on jaettu eteenpäin. Tämä on kuitenkin vielä vähän monimutkaista ja toiminnasta ei ole tarkkaa tietoa.

Tällä hetkellä pystyt parhaiten seuraamaan miten sivujasi jaetaan sosiaaliseen mediaan Addthis-työkalun avulla. Lisäämällä työkalun sivustollesi saat tehtyä sivun jakamisesta sosiaaliseen mediaan paljon helpompaa. Työkalu sisältää yli 300 eri paikkaa (mm. facebook, twitter, linkedin), jonne sivun kävijä voi jakaa sisällön erittäin helposti. Lisäksi se toimii hyvänä muistutuksena sivun kävijälle, että hän voi myös jakaa sivun esimerkiksi kavereilleen facebookkiin. Tärkeimpänä tämän työkalun hyötynä on kuitenkin tilastot, jotka tämä tarjoaa. Tämän avulla näet, kuinka moni on jakanut sivustoa eteenpäin, minne on jakanut ja kuinka monta kertaa jaettua sisältöä on klikattu ja tämän myötä sivustollesi on tullut kävijöitä.
Työkalu pystyy jopa jäljittämään sen, jos joku käyttäjä on kopioinut sivun URLin ja liittänyt sen jonnekin sosiaaliseen mediaan, eli vaikka hän ei olisi jakamiseen edes käyttänyt itse ”työkalua”. Tämä on ominaisuus, joka tällä hetkellä puuttuu muista vastaavista ja tekee tästä erittäin hyvän.


Hyvänä lisänä on, että tämän avulla pystyt myös seuraamaan esimerkiksi minkälaiset tweetit ja facebook-päivitykset ovat eniten tuoneet kävijöitä sivustolle ja saat selville minkälaiset viestit houkuttavat eniten ihmisiä klikkaamaan viestisi linkkiä. Näin ollen pystyt tulevaisuudessa "optimoimaan" viestisi paremmin kohderyhmällesi sopivaksi.

Lisäksi Sprout Socialilla ja Adobe Social Analyticsilla pystyt tarkkailemaan mitä vaikutuksia sivustosi ja sosiaalisen median viestit saavat sosiaalisessa mediassa aikaiseksi. Näitä en ole itse kunnolla käyttänyt, joten en pysty niistä paljoa sanomaan. Hyvänä tulevaisuuden suuntauksena näyttää kuitenkin olevan, että käytetään yhtä web-analytiikka työkalua johon integroidaan internet-sivuston kävijätiedot, sosiaalien median analytiikat, sosiaalisen median monitoroinnit ja mahdollisesti vielä yrityksen myyntien tiedot.

Ps. Muistathan käyttää alapuolella olevaa Addthis-työkalua ja jakaa tämän tekstin myös eteenpäin...

Tunnisteet: , , , ,

http://tapiotuomola.fi/fi/